Sain käsiini kirjan, joka käsittelee ranskalaisen filosofin Michel Foucaultin (1926–1984) teorioita vallasta. Foucault jakoi valtakäsitteen kahteen luokkaan: pakkovaltaan ja biovaltaan, joista jälkimmäisen ilmenemismuotoihin hän keskittyi. Pakkovalta tappaa ja tukahduttaa, kun taas biovalta on hienovaraisempaa. Me länsimaisissa demokratioissa elävät, biovallan alistamat, rakennamme omat vankilamme itse. Kim Jong-unin kaltaisia alkukantaisia päsmäreitä ei tarvita.
Biovallan avainsana on sosiaalinen kontrolli. Koulu, kirkko, mainonta, media, viihdeteollisuus, terveydenhuolto ja yhteiskunnan tukijärjestelmät istuttavat meihin itsetarkkailua, ohjailevat mielikuviamme ja totuttavat sietämään valvontaa. Oppivainen ihminen tekee kaiken lopulta omatoimisesti eräänlaisen itsesensuurin hengessä – erilaisuutta ei katsota suopeasti. Huvittavinta tässä on se, että uskomme olevamme vapaita ja määräävämme itse asioistamme.
Todellisuudessa et päätä itse oikeastaan mistään, luulet vain. Jos et halunnut ottaa H1N1-rokotusta, sinua syyllistettiin ja menit kiltisti jonoon. Kauppaketjut valvovat ostokäyttäytymistäsi etukorttien avulla. Noudattamalla virallisia ravitsemusohjeita sairastut ja joudut ostamaan lääkkeitä. Kestät narsistia työpaikalla. Vihaat vartaloasi, sillä koskaan se ei ole sellainen, kuin biovalta käskee. Shoppailet ahdistukseesi, koska ostamisesta on tehty niin helppoa, että se on kuin hauska velvollisuus.
Meille annetaan kuvitelma hyvästä elämästä, joka tiivistyy vain muiden odotuksiin. Hyväksymme sen, koska pelkäämme riskejä ja hylätyksi tulemista. Oletko sinä, lukijani, ammatissa, johon aidosti ja täysin sydämin aikoinaan halusit ja pidät siitä edelleen?
Meille annetaan kuvitelma hyvästä elämästä, joka tiivistyy vain muiden odotuksiin. Hyväksymme sen, koska pelkäämme riskejä ja hylätyksi tulemista. Oletko sinä, lukijani, ammatissa, johon aidosti ja täysin sydämin aikoinaan halusit ja pidät siitä edelleen?
(Kolumni 2014)