Näytetään tekstit, joissa on tunniste makrokosmos. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste makrokosmos. Näytä kaikki tekstit

maanantai 16. marraskuuta 2015

Tähtitaivas kätkee ihmisen mysteerin


Pieni varoituksen sana. Arvostan C. G. Jungin teorioita ja sovellan niitä sekä unien tulkinnassa että astrologiassa. Moni on sijoittanut tuon kiistanalaisen sveitsiläisherran tieteen porstuaan, syrjään salonkien säihkeestä, kun taas minä, tavallinen astrologian harrastaja, koen saavani Jungilta perustaa käsityksilleni.

Jung sanoo tähtitaivasta kosmiseksi kirjaksi, josta heijastuvat arkkityypit, ihmiskunnan yhteiset perikuvat. Niissä yhdistyvät myös kaksi psykologista toimintoa, alkemia ja astrologia. Koska astrologiassa on kyse ihmiskunnan henkisestä olemuspuolesta, se projisoi ihmislajin sielutieteellistä tuntemusta. Käsityksestä, että tähdistöt vastaavat arkkityyppisiä kuvia ja tarinoita, syntyi Jungin tiivistelmä: "Niin ylhäällä kuin alhaalla", jolla hän tarkoittaa kaikkeuden tasoja, makrokosmosta ja mikrokosmosta – maailmankaikkeutta ja ihmistä.

Hormonien ja entsyymien karavaani

Sitten tullaan mielisanontaani, sisäisiin tähtiin. Näkemykseni astrologiasta poikkeaa valtavirrasta siinä, että en koskaan puhu taivaankappaleiden vaikutuksista, vaan siitä, miten niiden asemat ilmentävät yksilön sisäisiä kehityskulkuja. Olen taipuvainen ajattelemaan, että toteutamme itse kohtaloamme vetämällä puoleemme tiettyjä ihmisiä, energioita ja tapahtumaketjuja – minkään olematta silti sattumaa. Meidän henkilökohtaiset edellytyksemme on koodattu sisäiseen tietopankkiimme, ja jostain kumman syystä tuo kokonaisuus synkronoi tähtitaivaan kanssa.

Henkilön astrologinen kartta on kaavio tähtitaivaasta, joka vallitsi hänen syntymähetkellään. Planeettakulmat muodostavat makrokosmisen viestin, tiedoston, ja ihminen puolestaan on ikään kuin mikrokosmos senhetkisine mahdollisuuksineen. Siitä ajatukseni jatkuu aivojen välittäjäaineisiin. ”Ihmisen elämä on hormonien ja entsyymien karavaani”, on joku viisas sanonut. Mielestäni se kuulostaa järkevältä. Miksi yksilöillä on niin suuria poikkeamia esimerkiksi dopamiini-, noradrenaliini-, melatoniini- ja serotoniinitasoissa? Juuri se tekee meistä erilaisia ihmisiä, jotka luomme omat ratkaisumme ja valintamme. Elämästämme tulee niiden mukainen.

Kauneus ja salaperäisyys eivät saa kadota

Minua viehättää suuresti 1600-luvulla eläneen luonnontieteilijä-filosofi Blaise Pascalin lause: ”Sydämellä on syynsä, joita järki ei ymmärrä. Se tiedetään tuhannesta asiasta.” Suren sitä, että moderni nykyihminen on kadottanut paljon ihmisenä olemisen ainutlaatuisuudesta kieltämällä tunteet. Tunteista puhumista sekä niiden voiman tunnustamista pidetään naiviutena ja heikkoutena, vaikka sehän on juuri päinvastoin.

Lääketiede on edistynyt 1900-luvulla valtavasti, mutta ihmismielestä ei tiedetä vieläkään oikeastaan mitään. Ja niin paljon kuin me luulemme tietävämme. Soisin todella, että ihminen jäisi osittaiseksi salaisuudeksi, kiehtovaksi arvoitukseksi, aivan kuten toivon, että avaruuden valloitus olisi jäänyt kokonaan tapahtumatta.

Kauneus ja salaperäisyys eivät saa kadota maailmasta eikä kaikkeen pitäisi kajota. Arkkityyppiseen maisemaani kuuluu syvänsininen yötaivas, jota kattaa tähtien meri sekä uusikuu. Lähellä on tutkimaton, huikean kaunis metsä äänineen ja tuoksuineen. Yksi sen asukkaista on pöllö, yön lintu, intuition perikuva ja jungilainen animahahmo.